¿Por qué?

ciaoo. oon paljon miettiny että pitäisköhä tehä postausta ja nyt vihdoin teen. eli kuinka mä ylipäänsä innostuin vaihtovuodesta, eteläamerikasta ja espanjan kielestä?

kaikki oikeestaan alko siitä että rakastuin, ihastuin ja kiinnostuin espanjan kielestä kuultuani sitä joka viikko serranon perheessä ja toisessa espanjalaisessa tv-sarjassa, el zorro y espada y la rosassa. aloitin espanjan kielen "fanittamisen" siis noin 5-6vuotta sitten.

samana syksynä kun menin yläasteelle eli 2009 aloitin myös espanjan opiskelun kansalasiopistolla. ikäraja tähän oli 16-vuotta mutta mut otettiin sinne silti kerrottuani miten paljon haluan opiskeleemaan eläkeläisten kanssa espanjaa. oon siis opiskellu kohta 4vuotta espanjaa kansalaisopistolla. hauskuus on kuitenkin se että en opiskele espanjaa vain siellä vaan myös koulussa. 8-luokalla kun piti valita valinnaisaineita otin espanjan. eli koulussa oon opiskellu espanjaa kolmatta vuotta. en osaa sanoin ees kuvailla millasen tunteen saan kun kuulen espanjaa tai puhun sitä itse. espanjan kieli tekee mut onnelliseks :D sen takia hain espanjan kieliseen maahan ja varmaan osittain sen takia sinne myös pääsin.

entä miten mun päässä kehkeyty ajatus vaihtovuodesta? rehellisesti sanottuna en itekkään tiedä! jossain vaiheessa monta vuotta sitten mun päässä vaan napsahti että mä lähen lukion tokalla vaihtoon. kaikki jotka on mut tuntenu edes vähän aikaa, tietää et jos jotain saan päähäni sen myös teen. eli isoimpana osana on ollu päättäväisyys ja se etten oo mieltäni muuttanu.

tiesin jo heti alussa että vaihtoon ei vaan lähetä vaan tarvii rahaa, vanhempien suostumuksen ja rohkeuden lähteä. rahaa rupesin säästämään mun omista rippijuhlista alkaen, kaks vuotta sitten. vanhempien "käännyttäminen" oli se vaikein osuus, mutta pikkulapsesta oon oppinu että oveluus ja jankuttaminen on tie mun vanhempien "kyllään". rohkeus lähtemiseen on kerääntyny tässä monen vuoden ajan ylä- ja alamäissä ja se miten paljon vaihtovuodelta saa kokemuksia on vaan tuplannu mun rohkeutta lähteä näkemään jotain muuta kuin suomalaisia tapoja ja kulttuuria.

no sit viimesenä eteläamerikka. päätös lähteä just chilen suuntaan tuli vasta vähän reilu vuos sitten kun perhetuttu lähti sinne vaihtoon. sen positiiviset kokemukset ja kehut herätti mun kiinnostuksen lähteä eurooppaa kauemmas. tietysti mua on aina viehättäny kaikki eri kulttuurit mutta jotenkin se uteliaisuus joka heräs aivan erilaisesta kulttuurista, ohjautu just tohon suuntaan. Rotareista kuulin myös tältä mun kaverilta ja se muunmuassa anto mulle sit sen oikeen numeron johon piti soittaa ja pyytää päästä haastatteluun.

tässä siis vähän pohjatietoa syistä jotka on johtanu mut lähtemään chileen ens syksynä.

Elli